Jokainen SOJIKU 4 -ilta sisältää tanssiteosten lisäksi myös Japani-asiantuntijoiden pitämän alustuksen. Jokaisena iltana on eri alustaja ja aihe, ja pyrimme tämän blogin kautta antamaan pieniä maistiaisia alustusten teemoista.
Lauantain 26.3. alustaja on Riitta Salastie, arkkitehti SAFA ja tekniikan tohtori, joka puhuu japanilaisen arkkitehtuurin estetiikasta, erityisesti sen tilakäsityksestä.
Japanilaisen tila-ajattelun peruskäsite on MA, joka on japanilaisen arkkitehtuurin tilan teoria. Olennaista sille on selkeiden vastakohtien tai yksiselitteisten rajojen puute. Tilaa ja aikaa ei Japanissa eroteta kokonaan toisistaan - kumpikaan ei ole pysyvää - jolloin myös MA on sekä tilan että ajan käsite.
MA-taiteissa kiinnitetään erityistä huomiota ajan ja tilan intervalleihin, muotoihin ja ei-muotoihin sekä näiden välisiin aukkoihin. Aukot liittyvät välittömässä kokemuksessa luotuihin ja havaittuihin asioihin. Tilan kokeminen on subjektiivinen prosessi, ja siten MA-käsitteeseen sisältyvä aikaelementtikin on erittäin tärkeä.
Arkkitehtuurissa MAn yksi ilmenemismuoto on rakennuksen ja puutarhan välissä oleva tila. Esimerkiksi veranta, jota rakennuksen pitkät ulkonevat räystäät suojaavat, on sekä puutarhaa että huonetta. Se on siirtymäkohta ja yhdysside. Kysymys on välitilan tunteesta, johon liittyy tietoisuus ympäröivien tilojen läsnäolosta.
Sisätiloissa puolestaan on Japanissa tyypillistä, että valo ei lankea suoraan, vaan siivilöityy paperikuvien, säleikköjen ja ritilöiden kautta. Hämäryydestä syntyy monitulkintainen ja monikäsitteinen tila. MAn estetiikka kiteytyy japanilaisessa teemajassa, jossa valo lankeaa huoneeseen pienten, sattumanvaraisesti sijoitettujen ikkuna-aukkojen kautta.
torstai 27. tammikuuta 2011
sunnuntai 23. tammikuuta 2011
Luminen levähdystauko treenien välissä
Treenit vievät suurimman osan tästä kuukauden pituisesta ajasta, jonka japanilaiset nyt heti vuoden alussa täällä Suomessa viettävät, mutta välillä on ihan pakko päästä rentoutumaan ulkoilmaan ja ajattelemaan jotain muutakin kuin tanssia.
Tiedotus- ja markkinointitiimiimme kuuluva Suvi Satama otti tanssijat Satsumi Fukain ja So Uedan tänään mukaansa lenkille metsään. Kolmikko kävi parin tunnin lenkillä ulkoiluttamassa Suvin koiria lumisessa metsässä, jossa todella pääsi rämpimään kunnon lumihankeen. Satsumi ja So naureskelivat koirien touhuja lumihangessa ja kehuivat kovasti, miten kaunis metsä on. Joitakin samoja puita löytyy Japanistakin ja siis tuttuakin maisemassa oli, mutta metsää ei ole samalla tavalla Japanissa eikä varsinkaan Tokiossa, jossa So asuu.
Puistomäen metsässä porukka kiipesi vielä niin korkealle, että tuntui kuin olisi voinut nähdä koko Turun kerralla. Korkeimmalle kohdalle ei tietenkään ollut polkua, mutta päättäväisesti sinne pääsi lumihangessa rämpimälläkin!
Tiedotus- ja markkinointitiimiimme kuuluva Suvi Satama otti tanssijat Satsumi Fukain ja So Uedan tänään mukaansa lenkille metsään. Kolmikko kävi parin tunnin lenkillä ulkoiluttamassa Suvin koiria lumisessa metsässä, jossa todella pääsi rämpimään kunnon lumihankeen. Satsumi ja So naureskelivat koirien touhuja lumihangessa ja kehuivat kovasti, miten kaunis metsä on. Joitakin samoja puita löytyy Japanistakin ja siis tuttuakin maisemassa oli, mutta metsää ei ole samalla tavalla Japanissa eikä varsinkaan Tokiossa, jossa So asuu.
Puistomäen metsässä porukka kiipesi vielä niin korkealle, että tuntui kuin olisi voinut nähdä koko Turun kerralla. Korkeimmalle kohdalle ei tietenkään ollut polkua, mutta päättäväisesti sinne pääsi lumihangessa rämpimälläkin!
Satsumi ja So näköalapaikalla Puistomäessä
PS: Huomatkaa myös, että tämän päivityksen alla on toinenkin uusi päivitys, jossa on tietoa aikaistuneesta ensi-illasta ja pari blogivinkkiä!
Muutoksia aikatauluun ja blogivinkkejä
Sellaiset muutoksen tuulet puhaltavat, että SOJIKU 4 -iltoihin on päätetty lisätä yksi lisänäytös. Tämä tarkoittaa myös ensi-illan aikaistumista, eli ensi-ilta on jo tiistaina 22.3.2011 klo 18. Liput tähän näytökseen ovat jo saatavilla Lippupisteen sivuilla. Tervetuloa!
Tänään japanilaiset ovat päässeet tutustumaan suomalaiseen metsään, ja siitä on tulossa juttua vielä myöhemmin. Sitä odotellessa voitte käydä tutustumassa pariin muuhun mielenkiintoiseen blogiin, jotka käsittelevat tavalla tai toisella Japania:
Tatu Japanissa on blogi, jossa voi seurata Tatun elämää tutkijana Japanissa.
J-blogissa puolestaan on kaikenlaista juttua Japanin kulttuurista ja kielestä – ihan laidasta laitaan.
Käykääpä tutustumassa ja kertokaa myös meille, jos teillä on jotain muita hyviä linkkivinkkejä Japanista kiinnostuneille!
Tänään japanilaiset ovat päässeet tutustumaan suomalaiseen metsään, ja siitä on tulossa juttua vielä myöhemmin. Sitä odotellessa voitte käydä tutustumassa pariin muuhun mielenkiintoiseen blogiin, jotka käsittelevat tavalla tai toisella Japania:
Tatu Japanissa on blogi, jossa voi seurata Tatun elämää tutkijana Japanissa.
J-blogissa puolestaan on kaikenlaista juttua Japanin kulttuurista ja kielestä – ihan laidasta laitaan.
Käykääpä tutustumassa ja kertokaa myös meille, jos teillä on jotain muita hyviä linkkivinkkejä Japanista kiinnostuneille!
tiistai 18. tammikuuta 2011
Beatlesiä japanilaisittain? Kyllä!
SOJIKUn porukka jatkaa harjoituksiaan, mutta meidän työryhmäämme kuuluvat japanilaiset eivät suinkaan ole ainoat japanilaiset tammikuisessa Suomessa. Ehkä yllättäväkin Suomea ja Japania yhdistävä kytkös löytyy nimittäin tammikuun lopulla Tampereelta.
Tampere-talossa järjestetään 28.-29.1.2011 Tampere Beatles Happening, jossa esiintyy myös japanilainen bändi The BlueMargarets. Kyseessä on japanilainen beatlescovertyttöbändi, jolla on Suomessa jo niin paljon innokkaita faneja, että he ovat tulossa tänne keikalle.
Sen lisäksi, että bändi on tulossa Suomeen esiintymään, on sillä jo valmiiksi kiinnostava yhteys Suomeen: yhden bändin jäsenen taiteilijanimi on nimittäin Moomin! Tähän hän on kuulemma päätynyt sen vuoksi, että on aina pitänyt muumeista.
Meille bändi on uusi tuttavuus, mutta jos teidänkin mielenkiintonne heräsi, niin täältä voi lukea bändistä lisää suomeksi.
Tampere-talossa järjestetään 28.-29.1.2011 Tampere Beatles Happening, jossa esiintyy myös japanilainen bändi The BlueMargarets. Kyseessä on japanilainen beatlescovertyttöbändi, jolla on Suomessa jo niin paljon innokkaita faneja, että he ovat tulossa tänne keikalle.
Sen lisäksi, että bändi on tulossa Suomeen esiintymään, on sillä jo valmiiksi kiinnostava yhteys Suomeen: yhden bändin jäsenen taiteilijanimi on nimittäin Moomin! Tähän hän on kuulemma päätynyt sen vuoksi, että on aina pitänyt muumeista.
Meille bändi on uusi tuttavuus, mutta jos teidänkin mielenkiintonne heräsi, niin täältä voi lukea bändistä lisää suomeksi.
sunnuntai 16. tammikuuta 2011
Kontrastien kirjoa suomalaisissa ja japanilaisissa
Edellisessä blogikirjoituksessa kaipasimme näkökulmia suomalaisuuteen – kiitos kommenteistanne! Edelleen kuulemme mielellämme ajatuksianne ja luemme kommentteja. Ajatuksistanne suomalaisuudesta jäi erityisesti mieleen se, miten joku oli pohtinut suomalaisissa vahvasti elävää kontrastia: talvella vetäydymme omiin oloihimme ja hukuttaudumme töihin, kesällä taas virtaamme kaduille ja rannoille värikkäissä vaatteissamme hymyillen. Kommentin kirjoittajan mukaan tämä on kontrasti, jota ei monessa muussa kansassa ole, ja kieltämättä piirre on helppo tunnistaa suomalaisuudesta. Käyttäytymisemme ja mielialammekin seuraa aina jollakin tavalla vuoden kiertoa, vuodenaikojen vaihtumista ja erilaisia ilmoja.
Kontrasteista – joskin hieman erilaisista – on kyse myös SOJIKU 4:n toisessa tanssiteoksessa, Sansuissa, joka on jo tehty valmiiksi. Sansuista voi lukea tarkemmin SOJIKUn kotisivuilta. Sansui – Soljuva kivi on se osuus SOJIKU 4:ää, jossa tarkastellaan japanilaista kulttuuria. Sansuissa pohditaan muun muassa japanilaisen kulttuurin vahvoja kontrasteja, esimerkiksi valon ja varjon rajapintaa sekä tauon ja tyhjän tilan intensiteettiä. Minkälaisia mielleyhtymiä esimerkiksi valon ja varjon vastakohtaisuuteen liitetään? Mikä merkitys sillä on, jos tanssiteoksessa liike tapahtuukin varjossa eikä valokeilassa?
Väkevien kontrastien lisäksi Sansui tutkii myös japanilaisuudessa vahvana ilmenevää yksityiskohtien merkityksellisyyttä. Sansuissa liike kutoo yhteen elektroniikan tarkan geometrisen mimiikan, samuraiden julmankauniiin juurtuneisuuden sekä geishojen sensuellin herkkyyden.
Sanana "sansui", maisema/puutarha, muodostuu sanoista vuori ja vesi. Myös nämä kaksi japanilaisen maiseman peruselementtiä asettuvat vastakohtapareiksi: ne sisältävät toisilleen vastakkaiset olemukset – staattisen painavuuden ja plastisen liikkeen. Vastakohtina ne tasapainottavat toisiaan ja muodostavat dynaamisen harmonian. Juuri tämän tyyppinen voimakas vastakohtaisuus on keskeistä japanilaisuudessa ja siihen myös Sansui tanssiteoksena kiinnittää huomiota.
Muun muassa näistä japanilaisen kulttuurin elementeistä ja ilmiöistä on Sansui koottu. Minkälaisia ajatuksia teillä itsellänne on japanilaisuudesta ja millaisia ilmiöitä japanilaisuuteen yhdistätte? Miten itse olette tutustuneet japanilaiseen kulttuuriin vai oletteko ylipäänsä tutustuneet?
Kontrasteista – joskin hieman erilaisista – on kyse myös SOJIKU 4:n toisessa tanssiteoksessa, Sansuissa, joka on jo tehty valmiiksi. Sansuista voi lukea tarkemmin SOJIKUn kotisivuilta. Sansui – Soljuva kivi on se osuus SOJIKU 4:ää, jossa tarkastellaan japanilaista kulttuuria. Sansuissa pohditaan muun muassa japanilaisen kulttuurin vahvoja kontrasteja, esimerkiksi valon ja varjon rajapintaa sekä tauon ja tyhjän tilan intensiteettiä. Minkälaisia mielleyhtymiä esimerkiksi valon ja varjon vastakohtaisuuteen liitetään? Mikä merkitys sillä on, jos tanssiteoksessa liike tapahtuukin varjossa eikä valokeilassa?
Väkevien kontrastien lisäksi Sansui tutkii myös japanilaisuudessa vahvana ilmenevää yksityiskohtien merkityksellisyyttä. Sansuissa liike kutoo yhteen elektroniikan tarkan geometrisen mimiikan, samuraiden julmankauniiin juurtuneisuuden sekä geishojen sensuellin herkkyyden.
Sanana "sansui", maisema/puutarha, muodostuu sanoista vuori ja vesi. Myös nämä kaksi japanilaisen maiseman peruselementtiä asettuvat vastakohtapareiksi: ne sisältävät toisilleen vastakkaiset olemukset – staattisen painavuuden ja plastisen liikkeen. Vastakohtina ne tasapainottavat toisiaan ja muodostavat dynaamisen harmonian. Juuri tämän tyyppinen voimakas vastakohtaisuus on keskeistä japanilaisuudessa ja siihen myös Sansui tanssiteoksena kiinnittää huomiota.
Muun muassa näistä japanilaisen kulttuurin elementeistä ja ilmiöistä on Sansui koottu. Minkälaisia ajatuksia teillä itsellänne on japanilaisuudesta ja millaisia ilmiöitä japanilaisuuteen yhdistätte? Miten itse olette tutustuneet japanilaiseen kulttuuriin vai oletteko ylipäänsä tutustuneet?
perjantai 7. tammikuuta 2011
Mitä sinä kertoisit suomalaisuudesta?
Ensimmäinen viikko harjoituksia alkaa kääntyä viikonloppuun Turun tuiskeessa ja tuiverruksessa. Työryhmä puurtaa koreografi Yuzo Ishiyaman CatB-teoksen parissa.
CatB on tilausteos suomalaisuudesta japanilaisin silmin ja se saa kantaesityksensä SOJIKU 4:ssä maaliskuun lopulla. Teoksessa katsotaan Suomea ja suomalaisuutta japanilaisin silmin. Miltä niin kaukainen kansa näyttää ja tuntuu ja miten sen voi pukea tanssin muotoon, liikkeeseen? Tietyllä tavalla jonkin kaukaisen ja vieraan asian pukeminen yhtä aikaa sekä abstraktilla että konkreettisella tasolla toimivaan tanssiin voikin olla juuri sopiva tapa käsitellä ennestään tuntematonta aihetta.
CatB-teosta tehdään parhaillaan Turun lumipyryssä ja työryhmä piirtää näkökulmaa Japanista Suomeen. Onko teillä, SOJIKUn seuraajilla, antaa joitakin ideoita, joista suomalaisuus mielestänne syntyy? Minkä suomalaisen piirteen haluaisitte nähdä tanssimalla esitettynä? Heittäkää ideoita kommenttiosastoon!
CatB on tilausteos suomalaisuudesta japanilaisin silmin ja se saa kantaesityksensä SOJIKU 4:ssä maaliskuun lopulla. Teoksessa katsotaan Suomea ja suomalaisuutta japanilaisin silmin. Miltä niin kaukainen kansa näyttää ja tuntuu ja miten sen voi pukea tanssin muotoon, liikkeeseen? Tietyllä tavalla jonkin kaukaisen ja vieraan asian pukeminen yhtä aikaa sekä abstraktilla että konkreettisella tasolla toimivaan tanssiin voikin olla juuri sopiva tapa käsitellä ennestään tuntematonta aihetta.
CatB-teosta tehdään parhaillaan Turun lumipyryssä ja työryhmä piirtää näkökulmaa Japanista Suomeen. Onko teillä, SOJIKUn seuraajilla, antaa joitakin ideoita, joista suomalaisuus mielestänne syntyy? Minkä suomalaisen piirteen haluaisitte nähdä tanssimalla esitettynä? Heittäkää ideoita kommenttiosastoon!
keskiviikko 5. tammikuuta 2011
Ensimmäiset harjoitukset takana!
Eilen oli ensimmäiset harjoitukset ja saatiin vähän vierailijoitakin paikalle tiedotusvälineiden osalta. Katsokaas täältä video!
maanantai 3. tammikuuta 2011
Tästä se lähtee!
Todellakin, tästä se lähtee! Eilinen ilta meni siivotessa, sänkyjä pedatessa ja astioita laskeskellessa, kun järjestimme japanilaisten tanssijoiden yösijaa valmiiksi. Kaikki saatiin kuntoon ja tänään voidaan hyvällä mielellä vastaanottaa japanilainen työryhmä Turkuun! Nyt kun ollaan vielä näin alussa kulttuuripääkaupunkivuotta, niin uskalletaan varmaan sanoa, että kyseessä ovat vuoden jos ei ensimmäiset niin ainakin osa ensimmäisistä kulttuuripääkaupunkivieraista.
Tänään nimittäin saapuvat Turkuun japanilainen tanssija-koreografi Yuzo Ishiyama sekä tanssijat Satsumi Fukai ja So Ueda. Yuzo Ishiyama on esittävä mediataiteilija ja koreografi, jolla on takana jo useita kansainvälisiä proggiksia. Onpa hän käynyt Helsingin Kiasmassakin aiemmin esiintymässä. Tanssijoista Satsumi Fukailla on taustaa sekä baletissa että nykytanssissa, ja hänen tanssissaan on kiinnitetty erityistä huomiota hänen pituuteensa ja pitkiin raajoihin, jotka luovat dynaamista ja tarkkaa liikekieltä. So Uedalla on niin ikään kokemusta nykytanssista, mutta hän on hyvä myös Butoh-tanssissa sekä kamppailulajeissa, vaikka hänen voimakasta tanssikieltään ei yksin mikään näistä lajeista määritäkään.
Pitkän lentomatkan jälkeen tämä ilta menee japanilaisilla lepäämiseen ja uuteen ympäristöön totuttelemiseen, mutta heti huomenna koko työryhmä alkaa tositoimiin ja aloittaa tehokkaan harjoittelun. Eihän tässä enää malta odottaa!
Tänään nimittäin saapuvat Turkuun japanilainen tanssija-koreografi Yuzo Ishiyama sekä tanssijat Satsumi Fukai ja So Ueda. Yuzo Ishiyama on esittävä mediataiteilija ja koreografi, jolla on takana jo useita kansainvälisiä proggiksia. Onpa hän käynyt Helsingin Kiasmassakin aiemmin esiintymässä. Tanssijoista Satsumi Fukailla on taustaa sekä baletissa että nykytanssissa, ja hänen tanssissaan on kiinnitetty erityistä huomiota hänen pituuteensa ja pitkiin raajoihin, jotka luovat dynaamista ja tarkkaa liikekieltä. So Uedalla on niin ikään kokemusta nykytanssista, mutta hän on hyvä myös Butoh-tanssissa sekä kamppailulajeissa, vaikka hänen voimakasta tanssikieltään ei yksin mikään näistä lajeista määritäkään.
Pitkän lentomatkan jälkeen tämä ilta menee japanilaisilla lepäämiseen ja uuteen ympäristöön totuttelemiseen, mutta heti huomenna koko työryhmä alkaa tositoimiin ja aloittaa tehokkaan harjoittelun. Eihän tässä enää malta odottaa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
